Heidi Köngäs: Hyväntekijä

Luettu 6.1.2014

Alma tekee kahta työtä, jotta saisi elätettyä itsensä ja poikansa. Äiti on vakavasti sairas ja isä ei oikein tahdo jaksaa hoitaa sairasta äitiä. Eräänä päivänä Alman toiselle työpaikalle ilmaantuu mies, johon Alma ensin tutustuu ja sitten rakastuu. Mies työskentelee lääkärinä pakolaisleireillä Afrikassa ja kantaa mukanaan omia ongelmiaan.

Arvosteluni: ***

Tästä kirjasta jäi päällimmäisenä mieleen harmaa tunnelma. Vaikka päähenkilölle tapahtuu hyviäkin asioita, tuntuu elämä silti olevan tasapaksua. Kirja on jotenkin liian arkinen ollakseen kovin viihdyttävä. Minulle lukeminen on mukava harrastus ja haluaisin kirjojen olevan sellaisia, että ne herättävät suuria tunteita. Hyviä tai huonoja, ei sen niin väliä. Tämä kirja vain soljui eteenpäin ilman sen kummempia huippukohtia. Mukavaa, sujuvaa luettavaa, mutta ei mitään tarinoiden aatelia.

Markus Zusak: Kirjavaras

Luettu 2.1.2014

Kirjan alkaessa 9-vuotias Liesel on veljensä kanssa ja äitinsä saattelemana matkustamassa sijoituskotiin. Junamatkalla veli kuitenkin kuolee ja Liesel joutuu menemään uuteen kotiinsa yksin. Sijoitusvanhemmat ovatkin varsin mukavaa porukkaa ja vuosien mittaan Liesel oppii rakastamaan näitä kuin omia vanhempiaan. Kirja kertoo Lieselin lapsuudesta natsi-Saksassa. Pakollisina sodanaikaisesta Saksasta kertovina elementteinä kirjassa on sijoituskodin kellarissa piiloteltava juutalainen ja tietysti pommitukset.

Arvosteluni: **

Tätä kirjaa on kehuttu vuolaasti vähän joka puolella. Itse en jaksa tätä juurikaan ylistää. Minua häiritsevät ehkä eniten kirjan kertojana toimivan Kuoleman välihuomautukset, jotka on painettu tekstin keskelle sisennettyinä ja tummennettuina. Tarinakin on melko lattea, tuntuu että se on tullut luettua jo moneen otteeseen eri versioina. Se on kuitenkin ennalta-arvattavuudestaan huolimatta sujuvaa luettavaa ja toimii melko hyvin iltalukemisena (kunhan nuo ärsyttävät välihuomautukset osaa jättää kokonaan huomioimatta).

Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa

Luettu 5.1.2014

Tuhat loistavaa aurinkoa kertoo kahdesta naisesta Afganistanissa 1970-2000 -luvuilla. Mirjam elää lapsuutensa maaseudulla epävakaan äitinsä kanssa. Kun äiti kuolee Mirjamin ollessa vasta 15-vuotias, Mirjamin isä (joka ei Mirjamin elämään ole osallistunut viikottaisia vierailuja ja rahallista avustusta kummemmin) antaa tämän vaimoksi kabulilaiselle suutarille Rashidille. Kun Mirjam ei yrityksestä huolimatta saa lasta, Rashid ottaa toiseksi vaimoksi 14-vuotiaan naapurin tytön Lailan, jonka vanhemmat ovat juuri kuolleet pommituksissa. Rashid pieksää kumpaakin vaimoaan ja käyttäytyy muutenkin juuri niin kuin muslimimiehet länsimaisten naisten stereotypioiden mukaan käyttäytyvät.

Arvosteluni: ****

Tästä kirjasta olen myöskin kuullut puhuttavan paljon hyvää. Emminkin kovasti siihen tarttumista, sillä useimmiten ne kirjat, joita kovasti kehutaan, eivät juurikaan ole minun makuuni. Tämä oli mukava poikkeus. Kirja ei missään tapauksessa ole kevyttä viihdettä vaan paikoitellen hyvinkin raskasta luettavaa, ja jopa minunlaiseni kyynikko oli välillä lähes tippa linssissä. Mirjamin ja Lailan surullisen tarinan lisäksi kirja tarjoilee kuvausta elämänmenosta Afganistanissa. Välillä tulee ihan epäuskoinen olo, kun lukee, miten surkeaa on etenkin naisten elämä tuolla päin maailmaa ollut vielä ihan hetki sitten, etenkin talebanien valtakaudella. Uutiskuvat ovat uutiskuvia, mutta jotenkin tällainen yksityiskohtainen tarina tuntuu tuovan asiat paljon lähemmäs.